Pin-up-taide on kuvataidemuoto, jonka perinteisenä aiheena on vähäpukeinen viattoman seksikäs nuori nainen, pin-up-tyttö. Pin-up-kuvat voivat olla piirroksia, maalauksia tai valokuvia. Erityisen usein pin-up-kuvia on käytetty kalentereissa, lehtien kansissa ja mainoksissa. Nimitys pin-up syntyi tavasta kiinnittää kuvat seinälle nastoilla tai neuloilla (pin). Suomeksi pin-up-tyttöä voisikin osuvimmin nimittää kalenteritytöksi.
Lähde - LähdeUseat pin-up-tytöt olivat seksisymboleina pidettyjä julkisuuden henkilöitä. Yksi varhaisimmista kuuluisista pin-up-tytöistä oli Betty Grable, jonka kuvia yhdysvaltalaissotilailla oli mukanaan toisessa maailmansodassa.
Olen ennenkin esitellyt taidetta, josta voi myös päätellä millaisesta ulkonäöstä naisilla miehet tykkäävät vaikka osassa hyvin vanhoissa taideteoksissa voi havaita naisten olevan hyvin kurvikkaita, että näyttävät tänä päivänä monen mielestä vähän lihavilta.
Tutkijat ovat tuoneet esille, että ennen vanhaan on tykätty enemmän paksummista naisista, koska on ollut pulaa ruoasta, mutta tänä päivänä, kun länsimaissa ei ole ruoasta pulaa on lihavuudesta tullut rumaa, mutta onhan myös sillä tavalla, että liiallinen lihavuus ei ole terveellistä ja tällöin on myös naisilla huonontunut hedelmällisyys.
Varsinkin yli 50-vuotta sitten suosiossa ollut pin-up-taide on mielenkiintoinen, koska sen perusteella, mitä olen kuvia taiteesta katsellut näyttävät naiset kuvissa äärimmäisen kauniilta. Tästä pitäisi oikein tehdä tutkimus, että millä tavalla vaikka tämän päivän miehet näkevät esim. yli 50-vuotta sitten tehdyn taiteen ja silloin kauniina pidetyt naiset.
Olettaisin miesten tunnistavan pitkälti samat naiset kauniiksi vaikka mustavalkokuvilla ja ulkonäöllä johtuen esim. meikkauksesta voi olla kielteistä vaikutusta joidenkin tämän päivän miesten näkemyksiin naisten kauneudesta vaikka jos samat naiset meikkaisi ja pukisi tämän päivän tavalla olisi heistä moni todennäköisesti tämän päivän kaunein nainen listauksessa.
Tarkoitus olisi tarkastella enimmäkseen naisten tekemää taidetta vaikka suurin osa taiteilijoista onkin miehiä, mutta osaltaan sen takia, että millä tavalla nainen näkee naiskauneuden, eikä tällöin voi esim. naistutkija syyttää miehiä pahoiksi, jos taiteilija on itse nainen. Tietenkin tässä voi aina syytellä miehiä, jos miehillä on ollut suurta vaikutusta taiteeseen, mutta lopulta naistaitelija itse päättää millaisia naisista tekee kuvissaan vaikka myynnin kannalta taiteilijan täytyy myös huomioida, että millaiselle taiteelle on suurta kysyntää, että pitääkö naisella kuvassa olla suuret rinnat ja kaikkea sellaista.
Alla voidaan kuvassa nähdä naistaitelija Zoë Mozert, jonka kerrotaan olleen myös itse mallina omalle taiteelleen.
It’s easy to think of pin-up art as a charming relic of the old boys’ club—images that might line the walls of a Mid-Century smoking room where Don Draper and Roger Sterling slap each other on the back. And the names of the artists that come up over and over again are men: Alberto Vargas, George Petty, and Gil Elvgren.
So you might be surprised to learn that, according to pin-up art expert Louis K. Meisel, three of the most talented pin-up painters from the Golden Age, roughly the 1920s to the early 1960s, were women. “Pearl Frush, Joyce Ballantyne, and Zoë Mozert were terrific, as good as any of the men—in fact, better than many of them,” Meisel says.
[...]
“They were very curvy, pretty women,” says pin-up dealer Marianne Ohl Phillips, who interviewed both Zoë Mozert and Joyce Ballantyne before they died. “Both of them used themselves as models; Zoë especially loved to paint herself. From the time they were children, they thought the most beautiful thing in the world was a woman’s face and body. And none of them were gay. It is something they enjoyed painting, and they felt lucky they could make a living at it.”
According to Phillips’s definitive 1991 article for The Betty Pages on “Zoë Mozert: Pin Up’s Leading Lady”—which has never appeared online—she “was often in papers, expounding her views on the perfect face and figure for pin-ups. Always fearless, she rated Tinseltown’s stars and starlets, a score of 100 being perfect. Scoring over 95 were Ida Lupino, Jeanne Crain, Mary Anderson, and Peggy Knudsen. Some glamour girls who didn’t measure up were Veronica Lake, Dorothy Lamour, Barbara Hale, Loretta Young, and Lana Turner, all receiving scores of 60 or less. … ‘The perfect face and the perfect figure have yet to be combined in one woman,’ she stated.”
Yllä kuvassa Zoë on itse mallina toisella pin-up-taitelijalle Earl Moran:lle. Alla voi havaita Zoë:n käyttävän mallia, kuten ovat myös muutkin taiteilijat usein tehneet.
Lähde
Google:n tai Bing:in kuvahausta voi tietenkin helposti katsella kuvia Zoë:n taiteesta, mutta myös The Pin-up Files sivustolta löytyy paljonkin kuvia ja tietoa myös muista taiteilijoista.
Lähde - Lisää kuvia
Alla voi Pearl Frush:in teoksessa nähdä kuinka tuuli puhaltaa hameen helmaa, että takapuoli näkyy. Tällaiset tilanteet ovat myös tyypillisiä pin-up-taiteelle ja onhan tämä todennäköistä, että myös monelle oikealle naisella käy tällä tavalla ellei pidä käsillään hameesta kiinni.
Marilyn Monroe:lle käy samalla tavalla elokuvassa Kesäleski.
Lähde
Alla voidaan havaita Joyce Ballantyne:n kalenterista poiminta. Tuossa Collectors Weekly:n pitkässä ja mielenkiintoisessa artikkelissa kerrottiin kuinka naiset olivat parempia taiteilijoita, koska naisina tiesivät paremmin naisen vartalosta, mutta miestaiteilijoilla oli myös tapana tehdä seksikkäämpiä kuvia naisista korostaen varsinkin rintojen kokoa, joka ei samalla tavalla enää vastannut naisille tyypillistä vaikka voidaan myös naisten taiteesta havaita, että harvalla naisella on tällaista ulkonäköä varsinkaan nykyaikana.
Collectors Weekly:n kirjoituksessa mainittiin myös kolmen miespuolisen taiteilijan nimet, joten katsotaan niitäkin. Ensimmäisenä mainitun Alberto Vargas:in taiteessa voi jo havaita enemmän seksikkäämpiä kuvia naisista verrattuna naisten taiteeseen.
Lähde - Lisää kuvia
George Petty:n taiteessa eivät nähtävästi naiset ole samassa määrin paljaana kuin Vargas:in taiteessa. Alla olevasta linkistä löytyvällä sivustolla on myös tehty uusia versioita kuvista käyttämällä niissä oikeita naisia.
Gil Elvgren:in taidetta voi paljonkin verrata oikeisiin malleihin. Mallit eivät näytä erityisen paljon poikkeavan kuvista vaikka taitelija on voinut tehdä esim. silmistä suuremmat.
Lähde
Kauneustutkimuksissa on yleisesti tuotu esille kuinka miehet ja miksei myös naiset tykkäävät osittain neotenisesta tai söpöstä ulkonäöstä naisella, joka tarkoittaa pientä leukaa, pientä nenää ja suuria silmiä, joka voidaan havaita alla olevassa kuvassa myös oikealla mallilla vaikka taiteessa voidaan enemmän korostaa silmien ja rintojen kokoa.
Lähde
CNN:ltä löytyy myös mielenkiintoinen artikkeli pin-up taiteesta.
Pin-up art is becoming part of a wider appetite for the more delicate sexual culture of decades gone by.
The popularity of the new burlesque movement -- led by the performer Dita von Teese -- as well as the rising popularity of Bettie Page after her death, demonstrates a growing counterbalance for the atmosphere of aggressive sexuality that is increasingly common in the West.
It is undeniable that the paintings had little to do with reality. Hanson, who made her name as an editor of men's magazines, at one point attempted to recreate the poses of the pin-up pictures for a retro cover feature.
"Women don't actually look like that," she says. "Even simple-looking poses could not be achieved by real women. It's about a fantasy of exaggerated femininity, without an exaggerated sexuality.Lähde
Huffington Post:in sivuilta löytyy myös paljon suuria kuvia taiteesta. Alla olevan teoksen on tehnyt Earl Moran, joka oli ylempänä kuvassa yhdessä Zoë Mozert:in kanssa.
In "The Art of Pin-up," Dian Hanson describes a pin-up simply as a "provocative but never explicit image of an attractive woman created specifically for public display in a male environment."
But this imaginary female isn't just attractive. "Her sexiness is natural and uncontrived, and her exposure is always accidental: A fishhook catches her bikini top, an outboard motor shreds her skirt, a spunky puppy trips her up or the ever-present playful breeze lifts her hem, revealing stocking tops and garter straps, but never the whole enchilada."Lähde
The Pinup Directory sivustolta voi havaita kuinka on paljonkin ihmisiä, jotka ovat tästä kiinnostuneita, että löytyy myös tämän päivän naisilta taidetta.
Recognized as the most famous living female pin-up artist, Olivia De Berardinis has been celebrated as the greatest since Alberto Vargas. De Berardinis — or “Olivia,” as fans call her — modestly describes herself as a “painter of women” in her biography. But she’s been creating art for decades, from her early-’70s life as a New York City loft-dwelling waitress/artist to her current post as Playboy’s artist in residence.
Olivia has captured some of pop culture’s notable (and at times controversial) muses, including burlesque performer Dita Von Teese, comedian Margaret Cho, and rocker Courtney Love. However, her most iconic covergirl is ‘50s pin-up icon Bettie Page, who Olivia transformed into a sensual teacher, French maid, and mermaid, among others. Olivia continues to publish books and calendars, all paying tribute to the legions of women inspiring her.Lähde - Lähde - Lähde
Jos yllä kerrottiin tunnetusta naistaitelijasta Olivia:sta, niin alta löytyy Nicole, jonka väitetään olevan seuraajaa ja nähtävästi tämä nainen on suosittu, koska tuli jo aiemmin vastaan Google:lla, kun keräsin linkkejä. Nicole näyttäisi itsekin olevan kaunis samaan tapaan kuin Zoë Mozert.
Nicole Brune’s new and different take on characters really got the attention of fans who refer to her as “the next Olivia”. It’s not surprising since every major pin-up artist has taken her under their respected wings critiquing her work over the years. These include Greg Hildebrandt, Boris Vallejo, Julie Bell, Dave Nestler, Lorenzo Sperlonga and Olivia De Berardinis.
As the world turns digital, because of the intricate detail of her oil and pencil work she is becoming the artist’s artist. Her work is able to stand next to artists with 10+ years more experience. Nicole is always happy to share advice and techniques with aspiring artists. Combined with her beauty on and off camera, as well as her friendliness and approachability, her fan base continues to grow exponentially!Lähde
The Pinup Directory sivustolta tuli vastaan tuttu japanilainen taiteilija nimeltään Hajime Sorayama, jonka eroottisissa teoksissa naiset näyttävät hyvin eurooppalaisilta, että missä ovat aasialaiset naiset?
Vaikkei näiden naisten ulkonäkö välttämättä miellyttä kaikkia miehiä, jos vaikka tykkää enemmän aasialaisen naisen ulkonäöstä, niin naiset ovat yleisesti äärimmäisen kauniin ja iloisen näköisiä. Merkille pantavaa on, ettei tule vastaan muita kuin eurooppalaisen naisen näköisiä naisia.
Tietenkin sitä on sanottu, että tässä taiteessa on yleensä kuvattu aitoa kaunista amerikkalaista naista, joka tietenkin tarkoittaa valkoista naista, mutta pitäisi enemmän tarkistaa, että löytyykö uudesta taiteesta enemmän aasialaisia naisia, mutta ei ole vielä tullut vastaan, jos kerta Hajime Sorayama:n taiteessakaan ei näytä olevan aasialaisia naisia. Täytyy kuitenkin huomata, että aasialaisille naisille ei ole tällainen vartalo tyypillinen, mutta taiteessa voi aina tehdä myös aasialaisesta naisesta kurvikkaan barbien.
Lähde
Alla olevassa videossa näytetään paljonkin pin-up kuvia, joissa voi havaita olevan joukossa paljon erikoisia teoksia, joissa naisilla on tipahtanut vahingossa alushousut alas ja näitä naisia verrataan animehahmoihin, joilla tyypillisesti on ulkonäkö paljon omituisempi osaltaan suurten silmien takia.
Lähde
Löytyi Google Scholar:sta tutkimus aiheeseen liittyen, josta poimin kohdan koskien tuota aiemmin mainittua Oliviaa ja Dita Von Teese:a.
One of those Page variations who walked up to Olivia De Berardinis in the early 1990s was a then unknown model who would later become renowned New Burlesque striptease artist Dita Von Teese: “I had Bettie Page bangs and I was re-creating Bettie’s images,” says Von Teese, “I was very interested in bringing back the whole spirit of Bettie Page. I looked a lot like Bettie Page then, in regards to my style.”
Von Teese’s early retro fascination with Golden Era Hollywood movies and glamour, and mid-twentieth-century burlesque imagery had led her straight to all things Bettie Page, via an interest for vintage lingerie and corsetry. Her retro enthusiasm for Page propelled her to carve out a niche for herself as a fetish model – something that, by the 1990s, had long disappeared in the men’s magazine/pornographic arena – whilst simultaneously working on her burlesque acts in strip-joints.
Von Teese’s image, burlesque acts and media presence have strongly influenced the modern revival of pin-up aesthetics, and have contributed vastly to the contemporary proliferation of a postmodern pin-up figure.
Von Teese claims to want to “inspire women to embrace their own unique beauty and create their own glamour.” On her website she declares herself a “modern-day feminist,” thereby implying that she champions female empowerment through her own methods of propagating manufactured glamour, but that she is probably not a feminist in a strictly academic sense, nor is she a take-it-to-the-streets activist.
Yet her feminist “credentials” are regularly contested in media interviews as she is questioned about how her willing “objectification” can ever be considered feminist. Von Teese’s standard retort is that most of her fans are women, a fact that requires, she claims, further attention. Indeed, the fact she has a mainly female fanbase is a significant factor in the rise of postmodern pin-up.Lähde
Alla voi aiheeseen liittyen katsoa naistaiteilijan kertomana kuinka tehdään pin-up-taidetta.
