The idealistic elements of a mannequin are illustrated in the following instance of an East Asian who had nothing wrong or deficient in her nose but sought surgery to obtain the idealized nose depicted in the mannequin she brought to the doctor’s office.
Katselin äkkiseltään japanilaisen Wacoal:in ja Peach John:in sivustoja, joista kummassakin on paljonkin esillä alusvaatteita. Vaikka mallien joukosta voi bongata kauniita japanilaisia naisia, mutta myös puoliksi japanilaisia naisia, niin huomattavan paljon näkyy taas eurooppalaisia tai sellaisen ulkonäön omaavia naisia.
Sitä pitäisi japanilaisilta yrityksiltä ja mallitoimistoilta enemmän kysyä, että miksi tykkäävät käyttää eurooppalaisia naisia vaikka näkemäni perusteella japanilaiset mallit ovat oikein kauniita, joita voi myös nähdä youtube:sta löytyvissä Wacoal:in alusvaatenäytös videoissa. Olen tästä asiasta yrittänyt löytää varsinkin tutkimuksista tietoa, mutta eipä ole tullut riittävästi vastaan selityksiä.
Tietenkin yleinen selitys on länsimaisen muodin vaikutus, joka näkyy yleisesti maailmalla myös Brasiliassa. Täytyy tässä kuitenkin olla muitakin syitä, että japanilaiset myös päättävät millaisen mallin ottavat tai pyytävät tulemaan länsimaalaisesta mallitoimistosta Japaniin kuukaudeksi tai pidemmäksi aikaa, joten mallien ulkonäöstä tykätään.
Kaipa sitä osaltaan halutaan markkinoinnissa käyttää ulkonäöltään erilaisia naisia, joita varsinkin näkyy eurooppalaisessa muodissa ja mallien halutaan olla hyvin pitkiä, että japanilaisten naisten joukosta voi olla vaikeaa löytää pitkäsäärisiä naisia.
Tämä ei ole kuitenkaan täysin hyvä asia, koska mallien olisi parempi olla samankaltaisempia kuin tässä tapauksessa japanilaiset naiset, jonka takia tulisi käyttää enemmän lyhyempiä ja esim. matalampi kasvoisia malleja. Jos en väärin muista voi länsimaalainen malli tienata kuukaudessa kymmeniä tuhansia dollareita, mutta tuosta summasta taisi mallitoimistot ottaa osansa.
Pitäisi etsiä naisen nimi, mutta yksi amerikkalainen eurooppalaisen taustan omaava tutkija on paljon kritisoinut ja ihmetellyt eurooppalaisten naisten suosiota malleina. Hän oli itsekin nuorena Tokiossa mallina ja laittoi jo silloin merkille kuinka tila-auto, jolla käytiin näyttäytymässä japanilaisille yrityksille oli täynnä nuoria venäläisiä ja muita jotenkin eurooppalaisen näköisiä naisia, kuten esim. latinoita.
Tuli vastaan uusi intialaisten tekemä tutkimus kauniin näköisistä intialaisista ja tutkimuksen teossa on osaltaan ollut mukana korealainen kauneus- tai plastiikkakirurgi Seung Chul Rhee, joka on jo pidemmän aikaa tutkinut kauneutta.
Hänen nettisivuilta löytyy Balanced Angular and Proportional Analysis ohjelma, jolla voi osaltaan tarkastella vaikka omien kasvojen kauneutta. Ei kasvojen tarvitse olla täysin symmetrisiä ja kasvon osien samanpituisia, mutta ihmiset näyttävät kuitenkin tykkäävän paljonkin tasapainoisista kasvoista, joissa naisen osalta tulee tietenkin olla myös feminiinistä ulkonäköä.
Seung:in voi havaita alla olevassa kuvassa pitämässä esitelmää, jonka voi katsoa alhaalta löytyvästä linkistä. Alla voi myös nähdä havainnollisesti kuuden kuvan osalta kuinka vasemmalla on hyvin rumaa ja maskuliinista ulkonäköä, mutta oikealla taas selvästi kauniimpaa. Jos suurin osa ihmisistä näkee tällä tavalla ei silloin kauneus ole täysin katsojan silmissä ja on selvää, että näkee samalla tavalla myös jeesusteleva suvaitsevainen.
Lainauksessa voi taas havaita olevan näkemyksiä siitä, onko aasialaisten kauneusleikkauksissa kyse halusta olla jotenkin eurooppalaisen näköinen. Olen laittanut aiemminkin muutamia samankaltaisia lainauksia, mutta en ole viitsinyt niitä kommentoida, koska tästä asiasta on tullut tässä blogissa jo paljon kerrottua.
Ajattelin kuitenkin nyt viimeinkin kommentoida, koska se on osaltaan syy tähän blogiin, joka näkyy myös blogin nimessä. Sitä on ollut mielenkiintoista havaita kuinka tavallisilla ihmisillä ja tutkijoilla on tästä asiasta erilaisia näkemyksiä, että osa tutkijoista ja tavallisista ihmisistä syyttää tästä länsimaiden vaikutusta ja väittää kauneusleikkauksissa olevan kyse halusta olla jotenkin eurooppalaisen näköisiä.
Toisaalta on ihmisiä ja tutkijoita, jotka näkevät asian pitkälti tai kokonaan toisin, jonka takia kyse on vaan halusta olla kauniimpi aasialainen, koska ihmiset kuitenkin näkevät esim. avautuneemmat silmät kauniina ja ilmekkäinä, jos silmät olivat alkuaan hyvin pienet tai väsyneen näköiset. Eihän sitä varmaan suurin osa ihmisistä voi kiistää, etteikö aasialaisille naisille tehtävissä silmäluomileikkauksissa olisi myös kaunistava vaikutus vaikka voihan aidotkin silmät olla kauniita, joita varsinkin aasialaisten pitäisi enemmän arvostaa.
Onko sitten näissä kauneusleikkauksissa kyse halusta olla enemmän eurokeskisemmän näköisiä, niin kyllä näin voi jossain määrin sanoa. Osa aasialaisista jopa myöntää haluavansa omata varsinkin eurasialaisilla tai eurooppalaisilla havaittavaa ulkonäköä, joka tarkoittaa esim. suuremman näköisiä silmiä ja korkean kapeaa nenää, jolla myös halutaan saada kasvoihin kolmiulotteisuutta.
Tähän liittyen netistä on tullut vastaan kommentteja, joissa esim. joku aasialainen on sanonut, että kauneusleikkauksissa ei ole kyse halusta olla eurooppalaisen näköinen vaan esim. länsimaalaiset hölmöt luulevat tällaista, mutta vaikka tässä olisi jossain määrin totuutta ei kaikki aasialaiset ole samaa mieltä.
Tässä on tietenkin aina ongelmana, että ihmiset eivät ole riittävästi perehtyneet asioihin, joka pätee myös tutkijoihin, jotka väittävät kyse olevan ainoastaan kantaväestön rasismista, silmien takia kiusaamisesta, länsimaiden vaikutuksesta maailmalla ja täten halusta omata enemmän eurooppalaiselta vaikuttavaa ulkonäköä, joka pitää jossain määrin paikkaansa, mutta se ei ole koko totuus, jonka ymmärtää kauneustutkimuksiin perehtynyt.
Pitkälti toista mieltä olevat tutkijat ovat tuoneet taas esille kuinka esim. korealaisten kauneusihanne on erilainen verrattuna länsimaihin, joissa osataan enemmän arvostaa esim. kulmikkaampia kasvoja naisilla. Korealaiset haluavat omata sirommat poskiluut ja ylhäältä sopivan pyöreät posket, jotka eivät ole sivuilta kulmikkaasti näkyvillä ja leuan taas halutaan olevan edestä katsottuna sirompi, soikiomaisempi tai jokseenkin V kirjaimen muotoinen.
Silmistä ei yleisesti haluta tai tehdä eurooppalaisen näköisiä vaan niissä halutaan yleisesti säilyttää aasialaiselta vaikuttava ulkonäkö sillä erolla, että silmät ovat vaan enemmän ja vähemmän suuremman näköiset, jonka voi havaita alla olevilla aasialaisilla naisilla.
Nenän osalta halutaan omata kapeampaa ja vähän korkeaa nenää, joka taitaa olla oikealla suuressa kuvassa olevalla naisella ja oikeastaan tällaisen nenän näyttävät naiset yleisesti haluavan omata myös Euroopassa, koska osalla eurooppalaisista naisista nenä voi olla liian suuri kasvoihin.
Kiinalaisen ja japanilaisen taiteen perusteella näissä maissa on jo ennen eurooppalaisten vaikutusta tykätty korkeista nenistä, joita kylläkin ilmenee varsinkin pohjoisaasialaisilla, mutta yleisemmin nenä tahtoo olla ylhäältä matalan ja alhaalta leveämmän tai pullean näköinen, jota voidaan nimitellä maalaismaiseksi tai valkosipuli nenäksi.
Tästä aasialaisten suuresta halusta muuttaa ulkonäköään ei voi täysin syyttää eurooppalaisia, koska lopulta aasialaisten tulee itse osata nykyistä enemmän myös arvostaa matalampaa nenää ja kasvoja, pienempiä silmiä ja pyöreämpiä kasvoja, että kyllä monet aasialaiset naiset ovat luonnostaan hyvin kauniita, mutta tällainen kauneusihanne Aasiassa aiheuttaa turhia ulkonäköhuolia naisille, joilla on jo valmiiksi esim. oikein nätit söpöt kasvot.
In 2007, an eight-minute video clip of Tyra Banks “attacking” a young Korean-American woman who underwent double-eyelid surgery went viral.
In the still-available clip, Banks, an African-American TV personality, claims that the surgery that the 25-year-old Korean-American named Liz received was an attempt to “look more Caucasian” by Asian women.
“You and I are the same,” Banks tells Liz, pointing her own artificially straightened hair. Her voice is firm and even intimidating.
“I know I’m not going to look white with a hair weave. But it’s still one step closer to (looking white). And your eyelid is one step closer. Do you understand?”
Are women like Liz really trying to “look white” by undergoing the procedure that creates a permanent crease on upper eyelids without even realizing it?
In today’s Korea, where 20 percent of the female population has had plastic surgery at least once in their lives, the public rarely associates its ever-booming cosmetic surgery industry with race or the nation’s turbulent modern history.
“I would get serious complaints if I performed the procedure and the Korean patient gets a crease like the one of a Caucasian person. What people want is a natural crease that is suited to Asian faces,” said Seoul-based plastic surgeon Na Min-hwa, who has been performing the procedure for the past 15 years. “The whole idea that undergoing this surgery is an attempt to look white is absurd.”
With or without Tyra Banks’ rant, the double-eyelid operation has evolved into an even more popular procedure in Asia and the rest of the world in recent years.
Löysin Superdrug sivustolta tutkimuksen, jossa on kysytty 18:sta eri valtiossa olevalta naispuoliselta graafiselta suunnittelijalta, että millaisista naisista ulkonäöltään omassa maassa ihmiset tykkäävät. Kaikki suunnittelijat eivät olleet naisia vaan mukana oli myös neljä miestä, mutta heitä pyydettiin kysymään naisilta näkemyksiä.
Kyllä sitä voi tietenkin yksittäinen henkilö tarkastella, että millaisia naisia keskimäärin omassa maassa pidetään kauniina, mutta yksittäisen henkilön havainnot voivat tästä huolimatta olla virheellisiä. Yksi merkittävä virhe tässä on siinä, että on kysytty naisilta mielipidettä, koska lopulta miehet määräävät millaiset naiset ovat kauniita, eikä nainen vaikka kyllä nainenkin osaa pitkälti tunnistaa samat naiset kauniiksi kuin miehet ainakin keskimäärin.
Nainen voi myös tehdä hölmöjä päätelmiä naistenlehdissä olevien joidenkin rumien naisten perusteella, että myös miehet näistä naisista tykkäävät vaikka pitäisi katsoa miestenlehtiä ja miksei myös pornosivustoja. Kuitenkin alla olevassa kuvassa voi ajatella olevan jonkinlaista totuutta, että varsinkin Latinalaisessa Amerikassa tykätään kurvikkaammasta vartalosta, mutta nähtävästi siitä tykätään myös Espanjassa.
Italian ja Kiinan osalta voi havaita naisten olevan hyvin laihoja, mutta ovatko italialaiset miehet oikeasti tätä mieltä, jos esim. nainen on tehnyt virheellisen päätelmän muodissa käytettävien naisten perusteella. Kiinan osalta voi myös huomata kasvoista tehdyn aasialaisen näköiset.
Tässä tutkimuksessa kysyttiin myös 35 henkilöltä näkemys näiden kuvissa olevien naisten painosta ja painoindeksin perusteella naiset on enimmäkseen nähty normaalipainoisina. Kiina ja Italia ovat vähän normaalia alipainoisia, kun taas Espanjan nainen nähtiin vähän ylipainoisena Kolumbian ollen vielä normaalin rajoilla.
Olisiko kuitenkin sillä tavalla, että vaikka latino miehet tykkäävät kurvikkaammista naisista, niin eliittiin kuuluvat latino miehet valitsevat tästä huolimatta barbiemaisia naisia vaimoikseen vaikka välillä onkin mukava katsella kurvikasta naista, mutta sellainen nainen ei vaikuta eliitti naiselta.
Eliitistä tahtoo yleensä tulla mieleen meksikolainen Chic aikakauslehti, jonka sisällöstä en paljoakaan ymmärrä, mutta siinä voi katsella Monterreyn ulkonäöltään eurokeskisten asukkaiden elämästä kuvia, kuten häistä ja lapsista. Issuu tarjoaa myös lisää samankaltaista luettavaa, että sivustolta ei meinaa päästä pois, kun haluaa tutkia näiden lehtien sisältöä.
Monterrey näyttää olevan kehittyvä kaupunki, jonne avataan esim. syksyllä uusi kauppakeskus Fashion Drive, että naisille on taas kaikenlaista katsottavaa ja ostettavaa. SkyscraperCity sivustolta löytyy tietenkin enemmän tietoa, mutta joskus taidettiin kertoa kuinka laiton siirtolaisuus on Yhdysvaltoihin vähentynyt Meksikon elintason kasvusta ja työvoiman tarpeesta johtuen.
Google Scholar:in kautta löytyi mielenkiintoinen kirja ihmisistä, josta alle vasemmalle poimin yhden kuvan. Samalla katsoin Googlen kuvahausta, että löytyisikö jotain muita samankaltaisia kuvia ja kyllä niitä löytyy. Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että miehet tykkäävät yleisesti normaalin painoindeksin omaavista naisista vaikka köyhissä maissa ja mustien keskuudessa voidaan tykätä vähän paksummista naisista.
Varsinkin vyötärön ja lantion suhde, joka on lähellä 0,7 näyttää ihmisiä tai miehiä yleisesti miellyttävän. Keskimäärin naisilla on leveämpi lantio verrattuna miehiin, mutta tänä päivänä tahtoo länsimaissa ilmetä lihavuutta, joka on tehnyt monen naisen vyötäröstä leveämmän. Toisaalta lihavuus tahtoo myös lisätä rintoihin ja takapuoleen kokoa, mutta selvästi kauneuden ja terveyden kannalta painoindeksin olisi hyvä olla normaalissa.
Mielenkiintoisia kuvia oli enemmän, mutta ei niitä kaikkia voinut yllä olevaan laittaa, joten alla on vielä muutama lisää. Oikealla olevien naisten osalta voi havaita tyypillisen nähtävästi peiliä käyttämällä otetun kuvan, joita nähtävästi naiset tykkäävät paljonkin ottaa.
Tietääkseni jonkinlaisena ongelmana tahtoo olla poikaystäville annetut varsinkin alastonkuvat, jotka helposti leviävät muiden saataville, jos parisuhde loppuu tai huono poikaystävä levittelee ilman lupaa kuvia, joten naisten ja tyttöjen pitäisi olla varovaisempia.
Toisessa kuvassa voi havaita luultavasti jonkun toisen tai poikaystävän salaa ottaman kuvan naisesta ja tällaisia kuvia tahtoo netti olla pullollaan. Taisi joskus olla Suomessakin yksi sivusto, jossa tällaisia kuvia esiteltiin suomalaisista naisista ja heidän takapuolista, mutta se taidettiin tästä syystä lopettaa.
Tuossa yllä oli osaltaan verkkokaupoista löytyneitä kuvia, joten katsoin vielä lisää kiinalaisia verkkokauppoja, joita tässä on tullut jo muutaman kerran aiemmin tutkittua. Alla oikealla voi havaita pienessä kuvassa nätin kiinalaisen naisen kirsikkapuun kukintojen keskellä, että viimeisen lähdelinkin kautta kannattaa katsella lisää hienoja kuvia ja tarkemmin tämän naisen siroja kasvoja.
Vasemmalla ylimmässä kuvassa näyttäisi olevan menestynyt taiwanilainen malli Lin Chi-ling, joka osaltaan esittelee Cosmo Lady:n alusvaatteita. Alimmassa kuvassa oikealla voi havaita tunnetun kiinalaisen julkkiksen, joka tunnetaan nimellä Angelababy, että viimeisestä lähdelinkistä voi katsella kuvia naisesta ja muista näteistä aasialaisista naisista. Näistä kahdesta julkkiksesta kannattaa tietenkin katsella lisää kuvia Googlen kuvahausta ja heillä voi ajatella olevan osaltaan vaikutusta kauneusihanteisiin Aasiassa.
Edellisessä kirjoituksessa oli juttua meikkaamisesta, niin tuli vastaan tutkimus yleisemmin naisten halusta kaunistautua ja esim. kilpailla kauneudessa muita naisia vastaan. Tutkimuksesta löytyy paljon näkemyksiä naisilta, mutta monia näkemyksiä ei välttämättä voi yleistää.
Women do want to emulate that perfect girl, which is a princess. A princess is like that definition of a perfect girl: she has a perfect body, the poise, the everything. So, some girls try to achieve that, you know—the Stepford wife. I think the Stepford wife is kind of like a princess, too—she is very prim and proper and all that stuff.
[...]
We look at our friends and women on TV and in magazines and you say, ‘‘I should workout more’’ or ‘‘I should be pretty like this.’’ I think it does happen a lot…You don’t look like those princesses. They’re skinny, beautiful, their complexion is perfect. It’s not real, but I think it affects a lot of people. It’s kind of sad actually.
[...]
Every single minute of every single day women compete with each other. I feel like it is something that women can’t escape. It is just something that is innately worn down…not even just innately—I just know that it is taught. …My mom would constantly compare me to my cousin…and then you compare yourself to women in magazines, and then women on TV, and then women and older women in your own life, or siblings or classmates. You just compare yourself to everybody.
[...]
Women are comparing what they’re hair looks like compared to everyone else. The color of their skin—even how tall they are, which is something that they can’t really choose physically; they would have to wear higher shoes or something like that. Just all aspects. We’re always comparing each other. It’s just the way the world works. …I think it’s natural. We’re always sizing other people up. It’s as natural as it can be.
[...]
It sucks. But we do, yes. Absolutely. We want to be the prettiest, the fairest of them all, the most gorgeous of them all. …I mean you see that even with…the woman in Snow White who says, ‘‘Mirror, mirror on the wall, who’s the fairest of them all?’’ I think we all have that kind of mentality maybe deep down—I want to be pretty, I want to be the prettiest. I want everybody to look at me.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kuinka paljon naiset itse aiheuttavat toisilleen ulkonäköhuolia. Naistenlehdet taitavat olla enimmäkseen naisten toimittamia ja sitten on kaikenlaisia kauneus aiheisia naisten ylläpitämiä blogeja, jotka osaltaan innostavat naisia kaunistautumaan ja näkemään ulkonäössään ongelmia.
Feminists have argued that women’s bodies, appearance, and subjectivity are formed through a multitude of regulatory dispositif and disciplinary apparatus. One such disciplinary technique has been “looking”, evidenced in work on the male gaze, disciplinary power, misrecognition, objectification, and indirect social aggression. But there remains a significant gap in the role of women’s looking in subject formation, particularly within the context of a postfeminist sensibility. To address this gap a poststructuralist informed discourse analysis was performed on interviews with 44 white heterosexual British women (aged 18–36).
Four discourses deployed by the participants when talking about looking between women were identified. These discourses were as follows: judgemental looking between women is pervasive; judgement is consumption oriented; women’s looks are prioritised over men’s, foregrounding a female gaze; and appearance is the vehicle to recognition. We conclude by highlighting the importance of a postfeminist gaze for understanding women’s subjectivities, and how looking works in a postfeminist context to maintain regulation, anxiety, surveillance, and judgement.
Google Scholar:ssa hakutuloksia selaten uusista tutkimuksista ja muista kirjoituksista oli joukkoon ilmaantunut ihonvärin vaalentamista Malesiassa tarkasteleva tutkimus, jossa mainitaan myös monia tuotemerkkejä.
Alla olevassa kuvassa ei kuitenkaan ole kyse ihonväriä vaalentavasta vaan nuorentavasta tuotteesta, jossa on myös kultaa. Valitsin alla olevat kuvat, koska siinä voi nähdä paikallisen julkkiksen Rozita Che Wan:in ja malesialaisia naisia. Kasvot vaikuttavat olevan naisilla samankaltaiset kuin filippiiniläisillä.
There are many international and local brands of whitening creams which are available in the market and advertised locally. Surveys in Malaysia show that there is a great demand for these products. One survey conducted by Synovate, a market research company, found that 4 out of 10 women in Malaysia, Hong Kong, the Philippines, South Korea, and Taiwan now use skin whitening creams [8]. Local skin whitening creams include Felisa, O’Lynn, Sirna Sari, Safi Balqis, Zai, and Lafique.
Whitening cream is widely used by women in Malaysia. These products are promoted and advertised by using fair-skinned models in order to promote the products as widely as possible. Many fair Chinese and Malay models are used in the advertisements because they are said to be attractive and appealing. Garnier, SKII, and Nouvelle Visages whitening creams are very closely associated to Chinese ethnicities whereas Sendayu Tinggi, Sirna Sari, and Fair and Lovely are associated with the Malays and Indians, respectively.
Malesian Watsons:in Facebook sivuilta ja Instagram:sta tuli vastaan mielenkiintoisia kuvia koskien kilpailua, jossa on pyydetty kertomaan, miksi tykkää meikata. Tämä kuva kuuluisi edelliseen kirjoitukseen, jossa oli osaltaan aiheena meikkaaminen. Noita muitakin kuvia katsoessa voi havaita joukossa näkyvän kiinalaisia tai selvästi pohjoisaasialaista ulkonäköä omaavia, kun taas alla olevilla on enemmän kaakkoisaasialaisille tyypillistä ulkonäköä.
Alla voi osaltaan nähdä kuvassa uusia barbeja, että varmaan tutkijat ovat vähän enemmän tyytyväisiä, koska perinteisen barbien on ajateltu aiheuttavan naisille ulkonäköön liittyviä huolia. Onhan tuota barbieta jo aiemminkin vähän muutettu kurvikkaammaksi ja tehty ulkonäöltään erilaisia barbeja, mutta yleensä tuo alkuperäinen vaaleahiuksinen barbie on ollut enemmän esillä.
Eipä nämä barbiet kuitenkaan kasvoiltaan näytä suuresti poikkeavan toisistaan, että nenäkin näyttää olevan malleille tyypillisesti kapean näköinen, mutta tällaisilta jossain määrin näyttävät myös monet mustat julkkikset. Keskellä valkoisessa hameessa näyttäisi olevan aasialainen nainen ja voihan sitä sanoa monien aasialaisten julkkisten näyttävän tällaiselta.
Tässä on tietenkin kyse julkkiksista tai kauniin näköisistä oikeista naisista, että eipä barbien ulkonäkö vastaa kunnolla suurta osaa naisista. Mustallakin naisella vartalo vaikuttaa hyvin laihalta vaikka Yhdysvalloissa tilastojen perusteella mustilla naisilla on suurena ongelmana lihavuus. Aasialainen nainen on hyvin pitkän näköinen, mutta aasialaiset naiset ovat yleisemmin lyhyempiä vaikka onhan pitkiä aasialaisia naisia.
Lopulta lapset tai tytöt päättävät millaisen nuken näistä haluavat vaikka suvaitsevainen varmaan pakottaa poikansa ottamaan mustan barbien, koska muuten syyllistyy jotenkin rasismiin. Jos ajatellaan vielä näiden nukkejen kasvoja, niin mustalla nukella voisi olla leveämpi nenä, koska nenä tahtoo sellainen yleisemmin olla ellei kyse ole alkuperäisistä itäafrikkalaisista. Kaipa lapselle kelpaisi leveänenäinen nukke, mutta tämän voisi tietenkin testata.
Vertailuksi näihin nukkeihin poimin äkkiseltään kolumbialaisesta miestenlehdestä Soho:sta naisen mannekiini nukkien kanssa ja toisessa kuvassa on brasilialaisen aikakauslehden kansikuva tammikuulta. Näilläkin naisilla voi havaita olevan kapean korkea nenä ja nämä naiset ovat selvästi eurokeskisiä.
Kolumbiaan liittyen päädyin joku aika sitten lukemaan kirjoitusta, jossa kerrottiin kuinka amerikkalaiset miehet käyvät Kolumbiasta ja Meksikosta etsimässä vaimoja, mutta afroamerikkalaiset miehet hakevat yleensä Kolumbiasta afrokolumbialaisia naisia, joita on varsinkin rannikkokaupungeissa.
Latino ja valkoiset miehet käyvät varsinkin Meksikosta etsimässä vaimoja vaikka onhan esim. Kolumbian Medellinin kaupungissa paljon eurokeskisiä naisia, jos sellaisen haluaa.
Kirjoituksessa kerrottiin myös kuinka monet kolumbialaiset naiset käyvät kauneusleikkauksissa, jotta löytäisivät miehen tai amerikkalaisen miehen, koska varsinkin ulkomaalaiset miehet tykkäävät paljonkin nuorekkaan näköisistä naisista, että jo yli 30-vuotias nainen alkaa näyttämään vanhalta ellei jotenkin paranna ulkonäköään.
In contemporary society, there is an aesthetic canon of female corporeity in which certain characteristics, dictated by ideologies of gender and sexuality, class and rank, race and ethnicity, are obligatorily present. The canonical female body is first of all middle class, white and young, with fine facial features and unwrinkled skin, fit and well toned and especially slim.
This aesthetic ideal has been so rooted in popular consciousness that it has been raised to the status of standardized norm, to what Garland Thompson (2004) has termed the “normate”, equated not only with good health but also with beauty. Only this type of body is healthy; only this type of body is beautiful. Rosi Braidotti (1996) refers to the model as an “American, and more specifically Californian ‘body-beautiful’ ideology”.
And the Barbie doll is the highest expression not only of this ideal but also of a socially induced brainwashing of young girls for the purposes of acceptance and conformity to this canon Moreover, even when Barbie dolls have ethnic variations (Indian, Muslim, African, African-American), the basic bodily characteristics of these multiracial versions are the same: always tall and slim with facial features displaying only minor departures from the standard, white, Western European/American model.
In other words, the product creators of the Barbie doll compromise with the multi-ethnicity of third world populations but propagate nonetheless the basic Euro-american aesthetic norms. The brainwashing is universally performed by the media, in all the popular genres which dominate contemporary communication: women’s fashion and gossip magazines, internet blogs and zines, television and internet ads, popular music videos, internet sites dedicated to film, sports and music celebrities.